Abbau

substantiivi
  1. Saksan kielestä lainattu sana, joka tarkoittaa purkamista tai vähentämistä, esimerkiksi rakenteiden tai resurssien osalta. substantiivi
    Tehtaan Abbau aiheutti työpaikkojen vähenemisen.
    Kaivoksen Abbau oli välttämätöntä ympäristön suojelemiseksi.
  2. Prosessi, jossa aine hajoaa tai poistuu, esimerkiksi biologisessa tai kemiallisessa kontekstissa. substantiivi
    Orgaanisen aineen Abbau maaperässä on tärkeä ekosysteemille.
    Kemiallinen Abbau voi vaikuttaa tuotteen säilyvyyteen.