Ironie

substantiivi
  1. Ironie on kirjallisuuden ja puheen keino, jossa sanotaan jotain, mutta tarkoitetaan päinvastaista tai jotain muuta. Se on usein hienovarainen tapa kritisoida tai tehdä pilaa jostakin. substantiivi
    Hänen puheensa oli täynnä ironiaa, kun hän kehui huonoa säätä.
    Kirjailija käytti ironiaa kuvatessaan yhteiskunnan epäkohtia.
  2. Ironie voi myös viitata tilanteeseen, jossa tapahtumat kääntyvät odottamattomasti päinvastaisiksi kuin mitä oli tarkoitus tai toivottu. substantiivi
    On ironista, että hän voitti lotossa juuri ennen kuin menetti kaiken omaisuutensa.
    Ironiaa on siinä, että hän pelkäsi lentämistä, mutta loukkaantui auto-onnettomuudessa matkalla lentokentälle.