Rest

substantiivi
  1. Englanninkielinen sana, joka tarkoittaa lepoa tai taukoa. Suomen kielessä käytetään yleensä suomenkielistä vastinetta 'lepo'. substantiivi
    Tarvitsen hetken restiä pitkän työpäivän jälkeen.
    Hän otti lyhyen restin ennen kuin jatkoi matkaa.
  2. Englanninkielinen sana, joka voi tarkoittaa myös jäljellä olevaa osaa tai loput jostakin. Suomen kielessä käytetään yleensä suomenkielistä vastinetta 'loput' tai 'jäljellä oleva'. substantiivi
    Otan restin kakusta mukaasi.
    Voitko jakaa restin tiedoista kanssani?