aine

Noun
  1. Materiaali tai raaka-aine, josta jotain valmistetaan. Noun
    Lapsi keräsi luonnosta erilaisia aineita.
  2. Tietyn oppiaineen sisältö tai oppitunti. Noun
    Fysiikka on yksi koulun aineista.
synonyms: materiaali, raaka-aine, oppiaine

käännökset

🇸🇦 Arabia → مادة yleiskielinen, arkikieli
🇺🇸 Englanti → substance yleiskielinen, tieteellinen
🇪🇸 Espanja → materia contextEverydayUse
🇳🇱 Hollanti → stof yleiskieli, arkinen, aine viittaa fyysiseen materiaaliin tai materiaaliin
🇮🇹 Italia → sostanza yleinen, kemian tai fysiikan yhteydessä
🇯🇵 Japani → 物質 (ぶっしつ) tieteellinen, tekninen
🇳🇴 Norja → stoff yleiskielinen, arkikieli, aine fyysisessä tai kemiallisessa merkityksessä
🇵🇹 Portugali → substância tieteellinen, tekninen
🇵🇱 Puola → substancja tieteellinen, yleiskieli
🇸🇪 Ruotsi → ämne arkkitehtoninen, koulutuksen ja tiedon yhteydessä
🇩🇪 Saksa → Stoff yleiskielinen, arkikielinen
🇩🇰 Tanska → stof yleiskielinen, arkinen käyttö
🇨🇿 Tšekki → hmota contextEverydayUse
🇹🇷 Turkki → madde yleiskielinen, tieteellinen
🇭🇺 Unkari → anyag yleiskielinen, arkikieli
🇪🇪 Viro → aine yleiskieli, arkinen, tieteellinen