biting

substantiivi
  1. Englannin kielestä lainattu sana, joka tarkoittaa puremista tai purevaa toimintaa. substantiivi
    Koira teki biting-liikkeen, kun se leikki pallolla.
    Lapsi oppi biting-tekniikan, kun hän söi omenaa.
  2. Kuvaannollisesti käytettynä tarkoittaa terävää tai sarkastista kommenttia tai kritiikkiä. adjektiivi
    Hänen biting-kommenttinsa sai kaikki hiljaisiksi.
    Kriitikon biting-arvostelu oli täynnä piikittelyä.