dezamăgire

substantiivi
  1. pettymys tai tyytymättömyys, joka syntyy, kun odotukset eivät täyty substantiivi
    Hän tunsi syvää dezamăgire, kun suunnitelmat peruuntuivat.
    Dezamăgire valtasi hänet, kun hän ei saanut haluamaansa työpaikkaa.