diaspora

substantiivi
  1. Kansan tai etnisen ryhmän hajaantuminen tai siirtyminen pois alkuperäiseltä asuinalueeltaan, usein pakon tai vainon vuoksi. substantiivi
    Juutalaisten diaspora alkoi antiikin aikana, kun heidät karkotettiin kotimaastaan.
    Armenialaisten diaspora on levinnyt ympäri maailmaa 1900-luvun alun tapahtumien seurauksena.
  2. Hajaantuneen kansan tai etnisen ryhmän yhteisöt, jotka asuvat eri puolilla maailmaa, mutta säilyttävät yhteyden alkuperäiseen kulttuuriinsa ja toisiinsa. substantiivi
    Intialainen diaspora on merkittävässä roolissa monien maiden taloudessa ja kulttuurissa.
    Suomalainen diaspora Yhdysvalloissa pitää yllä perinteitä ja kieltä paikallisten yhdistysten kautta.