dispersion

substantiivi
  1. Fysiikassa ja kemiassa dispersion tarkoittaa ilmiötä, jossa aineen eri komponentit tai aallon eri taajuudet leviävät tai hajaantuvat eri suuntiin tai eri nopeuksilla. substantiivi
    Valon dispersion aiheuttaa sen, että prisma hajottaa valkoisen valon spektrin väreiksi.
    Dispersion ilmiö näkyy sateenkaaren muodostumisessa, kun auringonvalo taittuu ja hajaantuu vesipisaroissa.
  2. Tilastotieteessä dispersion tarkoittaa muuttujan arvojen hajontaa tai vaihtelua tietojoukon sisällä. substantiivi
    Korkea dispersion arvo tarkoittaa, että tietojoukon arvot ovat laajalti hajallaan keskiarvon ympärillä.
    Varianssi on yksi yleisimmistä dispersion mittareista tilastotieteessä.