dispiacere

verbi
  1. Italialainen sana, joka tarkoittaa 'pahoitella' tai 'olla pahoillaan'. Sitä käytetään ilmaisemaan surua tai katumusta jostakin tapahtuneesta. verbi
    Hän sanoi 'dispiacere', kun kuuli huonoista uutisista.
    Minua dispiacere, että en voi osallistua juhliin.
  2. Italialainen substantiivi, joka tarkoittaa 'surua' tai 'harmia'. Sitä käytetään kuvaamaan tunnetta, joka syntyy, kun jokin ei mene odotetusti. substantiivi
    Hänen dispiacere oli ilmeinen, kun hän kuuli päätöksestä.
    Dispiacere täytti huoneen, kun uutinen kerrottiin.