förordning

substantiivi
  1. Säädös tai asetus, joka on annettu viranomaisen toimesta ja jolla on lainvoimainen vaikutus. substantiivi
    Euroopan unionin förordningit ovat suoraan sovellettavia jäsenvaltioissa.
    Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden förordningin koskien liikennesääntöjä.
  2. Ohje tai määräys, joka annetaan tietyn toiminnan tai käytännön ohjaamiseksi. substantiivi
    Koulun förordningit määrittelevät oppilaiden käyttäytymissäännöt.
    Yrityksen förordningit koskevat työntekijöiden etätyöskentelyä.

käännökset

🇺🇸 Englanti → regulation virallinen, oikeudellinen konteksti
🇸🇪 Ruotsi → förordning virallinen, lainsäädäntö