kajastus

substantiivi
  1. Heijastuma tai näky, joka syntyy valon tai muiden säteiden heijastuessa pinnasta, kuten vedestä tai lasista, ja näkyy pinnan tai ympäristön pinnalla tai sen lähellä. substantiivi
    Järven kajastus oli uskomattoman kaunis auringonlaskun aikaan.
    Hänen silmissään näkyi pieni kajastus, kun hän katsoi horisonttiin.
  2. Hahmo, kuva tai heijastus jostakin, joka ei ole todellinen tai on vain epämääräinen tai välkkyvä näky, usein unessa tai mielikuvituksessa. substantiivi
    Unessa hän näki venheestä kajastavan valon kuin unelmien heijastuksen.
    Metsän varjossa näkyi vain kajastus, joka sai mielikuvituksen liikkeelle.