kare

substantiivi
  1. Veden pinnalla oleva heikko väreily tai aaltoilu, joka syntyy esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. substantiivi
    Järven pintaa peitti hienoinen kare.
    Tuuli nostatti meren pintaan kevyen kareen.
  2. Ilme, joka on vain heikosti havaittavissa kasvoilla, kuten hymy tai surumielisyys. substantiivi
    Hänen kasvoillaan oli häivähdys hymyä, vain pieni kare.
    Surumielinen kare vilahti hänen silmissään.

käännökset

🇸🇦 Arabia → شريط ضيق من الأرض maantieteellinen termi, formaali
🇧🇬 Bulgaria → риф luonnontieteellinen, maantieteellinen
🇺🇸 Englanti → reef merenkulku, geologia
🇪🇸 Espanja → canto geologinen termi, luonnontieteellinen käyttö
🇳🇱 Hollanti → rif contextTechnical
🇮🇹 Italia → scogliera luonnontieteellinen, maantieteellinen
🇯🇵 Japani → 岩礁 (がんしょう) merenkulku, geografia
🇬🇷 Kreikka → ακτή luonnontieteellinen, maantieteellinen termi
🇳🇴 Norja → skjær merellinen, geologinen termi
🇵🇹 Portugali → juova geologia, luonnontieteellinen termi
🇵🇱 Puola → skra geologia, tekninen termi
🇫🇷 Ranska → éclat geologinen termi, kiven tai mineraalin särmä, tekninen
🇷🇴 Romania → kare merenkulku, luonnontieteellinen termi
🇸🇪 Ruotsi → grund meritekniikka, geografia
🇩🇪 Saksa → Riff merenkulku, geografia
🇩🇰 Tanska → revle contextTechnical
🇹🇷 Turkki → kare geologia, tekninen termi
🇪🇪 Viro → karik geologinen, tekninen