kerkimine

substantiivi
  1. Toiminta tai prosessi, jossa yritetään saada tai löytää jotain, usein kiireessä tai epävarmuudessa. Käytetään erityisesti tilanteissa, joissa etsitään tai yritetään saada jotain tärkeää tai toivottua. substantiivi
    Hän teki kaiken mahdollisen kerkimisen saadakseen lipun konserttiin.
    Kerkiminen työpaikasta oli hänen päätehtävänsä tänään.
  2. Yrittäminen tai ponnistelu jonkin saavuttamiseksi, usein kiireessä tai epävarmoissa olosuhteissa. substantiivi
    Kerkiminen on ollut hänelle tärkeä osa elämää.
    Hänen kerkimisensä menestykseen vaati paljon työtä ja sitkeyttä.