kielimuoto

Noun
  1. Kielen muoto tai rakenne, kuten kieliopillinen muoto tai sanan muoto. Noun
    Verbin taivutusmuoto.
synonyms: kielityyppi, kielin muoto

käännökset

🇺🇸 Englanti → language form kielitiede, yleiskieli
🇳🇱 Hollanti → taalvorm yleiskielinen, kielitieteellinen
🇮🇹 Italia → variazione linguistica formaalinen, kielitieteellinen
🇯🇵 Japani → 言語形式 (げんごけいしき) formaalinen, kielitieteellinen
🇳🇴 Norja → språkform yleiskielinen, virallinen
🇷🇴 Romania → formă de limbă yleiskieli, kielitiede
🇩🇪 Saksa → Sprachform kielitieteellinen, formaali
🇪🇪 Viro → keelevorm yleiskielinen, kielitieteellinen