krappe

substantiivi
  1. Krappe on vanhahtava tai murteellinen muoto sanasta 'krapu', joka tarkoittaa pientä äyriäistä, erityisesti jokirapua. substantiivi
    Löysin krappeja mökkirannan kaislikosta.
    Krappeja pyydetään usein rapukauden alkaessa.
  2. Krappe voi myös viitata krapulaan, eli alkoholin käytön jälkeiseen huonoon oloon. substantiivi
    Olo on krappe eilisen illan juhlinnan jälkeen.
    Hän valitti krappeaan koko aamun.