kuuldus

substantiivi
  1. Kuuldus tarkoittaa jonkin asian tai tapahtuman ilmoittamista tai tiedon vastaanottamista suullisesti tai muulla tavalla, usein viranomaisilta tai virallisilta tahoilta. substantiivi
    Hän sai kuulluksen poliisilta tapahtuneesta onnettomuudesta.
    Koulusta tuli kuuldus, että oppilaita ei pidä päästää ulos välitunnilla.
  2. Kuuldus voi tarkoittaa myös kuulopuhetta tai huhua, joka ei välttämättä perustu varmistettuihin tietoihin. substantiivi
    Kaupungissa liikkui kuuldus uudesta rakennushankkeesta.
    Ei kannata uskoa jokaista kuuldusta, se voi olla pelkkä huhupuhe.