liimapolku

substantiivi
  1. Polku, joka on muodostunut liimasta tai liimamaisesta aineesta, usein tarkoittaen reittiä tai jälkeä, joka on tahmea tai liukas. substantiivi
    Metsässä oli liimapolku, joka teki kävelystä haastavaa.
    Lapset seurasivat liimapolkua, joka johti metsän läpi.
  2. Metaforinen ilmaus, joka kuvaa tilannetta tai prosessia, jossa asiat tai tapahtumat ovat kiinnittyneet toisiinsa tavalla, joka tekee niistä vaikeasti erotettavia tai monimutkaisia. substantiivi
    Projektin eteneminen oli kuin liimapolku, jossa jokainen vaihe oli sidoksissa toisiinsa.
    Hänen urapolkunsa muistutti liimapolkua, jossa jokainen askel oli tarkkaan harkittu.