loppukiri

substantiivi
  1. Kilpailun tai tapahtuman viimeinen vaihe, jossa osallistujat pyrkivät lisäämään vauhtia tai tehoa saavuttaakseen parhaan mahdollisen tuloksen tai sijoituksen. substantiivi
    Juoksija teki vaikuttavan loppukirin ja voitti kilpailun.
    Loppukiri ratkaisi pyöräilykilpailun voittajan.
  2. Metaforisesti käytettynä tarkoittaa viime hetken ponnistusta tai tehostettua toimintaa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi projektin loppuvaiheessa. substantiivi
    Projektin loppukiri vaati kaikilta tiimin jäseniltä ylimääräistä panostusta.
    Opiskelijat tekivät loppukirin ennen tenttiä.