Paikka tai kohta, jossa jokin materiaali, kuten puu tai metalli, on heikentynyt tai kärsinyt vaurioita, kuten halkeamia, naarmuja tai muita kulumia, jotka voivat olla altisina jatkokehitykselle tai rikkoutumiselle. substantiivi
Puupinnan murekohta vaatii korjausta ennen maalausta.
Metallin murekohta oli alttiina ruostumiselle ja vaurioitumiselle.
Henkilön tai asian heikko kohta, joka on erityisen altis stressille, paineelle tai ongelmille, eli heikko kohta tai haavoittuvainen kohta. substantiivi
Hänellä on murekohta stressin suhteen, joten hän tarvitsee enemmän lepoa.
Yrityksen murekohta oli sen rahoitus, mikä johti lopulta ongelmiin.