nick

substantiivi
  1. Pieni lovi tai viilto jossakin pinnassa. substantiivi
    Veitsi teki nickin puiseen pöytään.
    Auton kyljessä oli pieni nick.
  2. Pieni vaurio tai kuluma, joka voi olla esimerkiksi metallissa tai muovissa. substantiivi
    Kolhu aiheutti nickin metalliputkeen.
    Puhelimen kulmassa oli pieni nick.
  3. Vangita tai pidättää joku, erityisesti poliisin toimesta. (slangia) verbi
    Poliisi nickasi epäillyn nopeasti.
    Hänet nickattiin varkaudesta.