pengert

substantiivi
  1. Maavalli tai penger, joka on rakennettu estämään veden virtausta tai tukemaan maata. substantiivi
    Joki tulvi yli pengerten keväällä.
    Rakensimme pengertien suojaamaan taloa tulvilta.
  2. Rakennettu tai luonnollinen maavalli, joka tukee rautatietä tai tietä. substantiivi
    Rautatie kulkee korkealla pengertä pitkin.
    Tie rakennettiin pengertä pitkin, jotta se pysyisi kuivana.