penkereen reunus

substantiivi
  1. Pengerre rakennetun alueen tai tien reuna, joka voi olla esimerkiksi maasta, kivestä tai muusta materiaalista tehty korotus tai tukirakenne. substantiivi
    Penkereen reunus estää maan sortumisen tielle.
    Rakennustyömaalla penkereen reunus oli vahvistettu betonilla.
  2. Maisemointiin tai puutarhasuunnitteluun liittyvä rakenne, joka rajaa tai korostaa penkereen muotoa. substantiivi
    Puutarhassa penkereen reunus oli koristeltu kukilla.
    Penkereen reunus antoi puistolle siistin ja viimeistellyn ilmeen.