promontory

substantiivi
  1. Kapea maakaistale tai kallio, joka ulottuu vesistöön, kuten mereen tai järveen, ja joka usein muodostaa jyrkän kallion tai niemen. substantiivi
    Merenrantakaupungin lähellä oli kaunis promontory, josta oli upeat näkymät merelle.
    Promontoryn kärjessä sijaitsi vanha majakka, joka opasti laivoja turvallisesti satamaan.