railo

substantiivi
  1. Pitkä ja kapea halkeama tai aukko, joka voi esiintyä esimerkiksi jäässä tai maaperässä. substantiivi
    Jäässä oli vaarallinen railo, jota piti varoa.
    Vuoristossa kulkijat joutuivat ylittämään syvän railon.
  2. Kuvainnollisesti käytettynä tarkoittaa eroa tai kuilua esimerkiksi ihmisten tai ryhmien välillä. substantiivi
    Kulttuurien välinen railo voi aiheuttaa väärinkäsityksiä.
    Poliittinen railo jakoi kansan kahtia.

käännökset

🇳🇴 Norja → sprekk yleiskielinen, fyysinen rako tai halkeama
🇵🇹 Portugali → fenda arkikielinen, kuvaannollinen
🇫🇷 Ranska → fente tekninen, geologia, arkkitehtuuri
🇩🇪 Saksa → Spalt arkinen, kuvaa kapeaa ja pitkää aukkoa