rappa

substantiivi
  1. Rappa on puhekielinen termi, joka tarkoittaa rappausta tai rappauksen tekemistä, eli seinän tai muun pinnan peittämistä laastilla tai muulla vastaavalla aineella. substantiivi
    Talon ulkoseinät täytyy rappata ennen talven tuloa.
    Hän on taitava rappaaja ja tekee työnsä huolellisesti.
  2. Rappa voi myös tarkoittaa rappaamisen toimintaa, eli toimia, jossa seinä tai muu pinta peitetään laastilla. verbi
    Rappaaminen on aikaa vievää työtä, mutta lopputulos on sen arvoinen.
    He aloittivat rappaamisen heti aamulla ja saivat työn valmiiksi iltaan mennessä.