raukka

substantiivi
  1. Henkilö, joka on heikko, avuton tai säälittävä. Käytetään usein kuvaamaan henkilöä, joka herättää sääliä tai myötätuntoa. substantiivi
    Hän on sellainen raukka, ettei hän uskalla puhua kenellekään.
    Kissa oli niin raukka, että se piiloutui sohvan alle koko päiväksi.
  2. Henkilö, joka on pelkurimainen tai arka. Käytetään kuvaamaan henkilöä, joka ei uskalla kohdata haasteita tai vastoinkäymisiä. substantiivi
    Raukka ei uskaltanut hypätä benji-hyppyä.
    Hän on raukka, joka ei koskaan puolusta itseään.