skita

verbi
  1. puhekielinen termi, joka tarkoittaa ulostamista tai ulostetta verbi
    Hän meni metsään skitaamaan.
    Koira teki skitan pihalle.
  2. puhekielinen termi, joka viittaa huonolaatuiseen tai epäonnistuneeseen asiaan substantiivi
    Tämä elokuva oli ihan skitaa.
    Kokeen tulokset olivat pelkkää skitaa.