soihdun

substantiivi
  1. Soihdun on sanan 'soihtu' genetiivimuoto, joka tarkoittaa tulisoihtua tai liekkiä kantavaa esinettä, jota käytetään valaisemiseen tai seremoniallisissa yhteyksissä. substantiivi
    Keskiaikaisessa juhlassa soihdun valo loi tunnelmaa.
    Urheilukilpailun avajaisissa soihdun sytyttäminen on tärkeä seremonia.