struktur

substantiivi
  1. Rakenteen tai järjestelmän muodostama kokonaisuus, joka koostuu osista ja niiden välisistä suhteista. Käytetään usein kuvaamaan esimerkiksi organisaation, rakennuksen tai biologisen kokonaisuuden sisäistä järjestystä. substantiivi
    Yrityksen organisatorinen struktur muuttui merkittävästi uudistuksen myötä.
    Rakennuksen kantava struktura oli vaurioitunut myrskyn seurauksena.
  2. Tieteellisessä tai teoreettisessa yhteydessä viittaa jonkin ilmiön tai järjestelmän sisäiseen järjestykseen tai muotoon, joka määrittelee sen toiminnan tai ominaisuudet. substantiivi
    Fysiikan struktura kuvaa aineen perusrakenteita ja niiden vuorovaikutuksia.
    Kielen struktura tarkoittaa sen kieliopillista rakennetta ja sääntöjä.

käännökset

🇺🇸 Englanti → structure contextTechnical
🇯🇵 Japani → 構造 (こうぞう) tekninen, akateeminen, yleiskieli
🇵🇱 Puola → struktura ammattimainen, tieteellinen, tekninen käyttö
🇸🇪 Ruotsi → struktur contextFormal
🇩🇪 Saksa → Struktur tekninen, akateeminen ja yleiskielinen käyttö
🇩🇰 Tanska → struktur contextStandardLanguage
🇪🇪 Viro → struktuur tekninen, yleiskieli