surru

substantiivi
  1. Ääni, joka syntyy esimerkiksi hyönteisen siipien nopeasta liikkeestä tai pienen moottorin käynnistä. substantiivi
    Mehiläisen surru kuului kukkien keskeltä.
    Pienen tuulettimen surru täytti huoneen.
  2. Kuvailla tai jäljitellä surisevaa ääntä. verbi
    Kärpänen surisi ikkunan vieressä.
    Moottoripyörä surisi tiellä.