Tila tai tila, joka on täysin suljettu tai eristetty ulkopuolelta. substantiivi
Metsässä oli pieni umpi, jossa eläimet saattoivat piiloutua.
Talo sijaitsi ummessa, kaukana muista asutuksista.
Kuvaannollisesti tilanne, josta ei tunnu olevan ulospääsyä tai ratkaisuja. substantiivi
Neuvottelut päätyivät umpikujaan, eikä sopimusta syntynyt.
Hän tunsi olevansa umpikujassa, kun kaikki suunnitelmat epäonnistuivat.
Täysin, kokonaan tai läpikotaisin. adverbi
Hän oli umpiunessa, kun puhelin soi.
Olen umpirakastunut häneen.