virike

substantiivi
  1. Jokin, joka stimuloi tai innostaa toimintaa, ajattelua tai tunteita; ärsyke tai kannustin. substantiivi
    Lasten leikkihuoneessa on paljon erilaisia virikkeitä, kuten leluja ja kirjoja.
    Koiran koulutuksessa käytetään virikkeitä, kuten herkkuja ja leluja, motivoimaan eläintä.
  2. Jokin, joka antaa sysäyksen tai inspiraation luovalle prosessille tai idealle. substantiivi
    Taiteilija sai virikkeen maalaukseensa luonnosta.
    Kirjailija etsi virikkeitä uuteen romaaniinsa matkustamalla eri maihin.

käännökset

🇺🇸 Englanti → stimulus tieteellinen, psykologinen
🇪🇸 Espanja → estímulo yleiskielinen, psykologinen tai kasvatuksellinen yhteys
🇳🇱 Hollanti → stimulus tieteellinen, psykologinen konteksti
🇯🇵 Japani → 刺激（しげき） yleinen, psykologinen tai aistillinen virike
🇵🇱 Puola → stymulacja kognitiivinen ja psykologinen kehitys, tieteellinen ja ammatillinen käyttö
🇫🇷 Ranska → stimulation yleinen, psykologinen ja kasvatuksellinen käyttö
🇸🇪 Ruotsi → stimulus tekninen, psykologinen tai biologinen konteksti
🇩🇪 Saksa → Anregung kognitiivinen tai psykologinen stimulaatio, yleiskielinen
🇭🇺 Unkari → inger psykologia, virike stimuloi mieltä tai aisteja