vuorovaikutus

Noun
  1. Toiminta, jossa kaksi tai useampi osapuoli vaikuttavat toisiinsa. Noun
    Oppilaat harjoittelevat vuorovaikutusta opettajan kanssa.
synonyms: vuoropuhelu, kommunikaatio, vuorovaikutussuhde

käännökset

🇸🇦 Arabia → تفاعل contextFormal
🇧🇬 Bulgaria → взаимодействие formaalinen, tieteellinen ja tekninen käyttö
🇺🇸 Englanti → interaction yleinen, arkikieli ja muodollinen kieli
🇪🇸 Espanja → interacción yleinen, sekä arkinen että muodollinen käyttö
🇳🇱 Hollanti → interactie yleinen, sekä arkinen että muodollinen käyttö
🇮🇹 Italia → interazione tekninen, tieteellinen, yleiskieli
🇯🇵 Japani → 相互作用 contextScientific
🇬🇷 Kreikka → αλληλεπίδραση formaalinen, tekninen, tieteellinen
🇳🇴 Norja → samspill yleiskieli, vuorovaikutus ihmisten tai asioiden välillä
🇵🇱 Puola → interakcja tekninen, tieteellinen, muodollinen
🇫🇷 Ranska → interaction tekninen, tieteellinen, yleiskieli
🇷🇴 Romania → interacțiune yleiskielinen, arkikielinen
🇸🇪 Ruotsi → interaktion yleiskielinen, sekä arkinen että formaali käyttö
🇩🇪 Saksa → Interaktion formaalinen, tieteellinen ja tekninen käyttö
🇩🇰 Tanska → interaktion ammatillinen, tekninen, yleiskielinen
🇹🇷 Turkki → etkileşim tekninen, akateeminen, virallinen
🇭🇺 Unkari → kölcsönhatás tekninen, tieteellinen, yleiskieli
🇪🇪 Viro → koostoime formaalinen, tieteellinen, tekninen