wiola

substantiivi
  1. Wiola on vanhahtava kirjoitusasu sanalle 'viola', joka tarkoittaa viulua tai alttoviulua, erityisesti musiikissa. substantiivi
    Hän soitti kauniisti wiolaa orkesterissa.
    Wiolan ääni täytti koko konserttisalin.
  2. Wiola voi myös viitata kasvisukuun, joka tunnetaan suomeksi nimellä orvokit. substantiivi
    Wiola-suvun kasvit ovat suosittuja puutarhoissa.
    Keväällä wiolat kukkivat kauniisti.