Radau

substantiivi
  1. Kova ääni tai meteli, joka syntyy esimerkiksi riidasta tai häiriöstä. substantiivi
    Naapurit valittivat yöllisestä radasta.
    Juhlissa syntyi radau, kun musiikki alkoi soida liian kovaa.
  2. Häiriö tai sekasorto, joka voi johtua esimerkiksi väkivaltaisesta käytöksestä tai mellakasta. substantiivi
    Poliisi saapui paikalle rauhoittamaan radan.
    Kaupungin keskustassa oli radau, kun mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi.

käännökset

🇵🇱 Puola → haaste arkikielinen, konflikti tai kiista
🇩🇪 Saksa → Krach puhekieli, arkinen tilanne, meluisa riita tai hälinä