etuoikeus

Noun
  1. Oikeus, joka kuuluu jollekin erityisesti tai etuoikeutettuna muuhun nähden. Noun
    Hänellä on etuoikeus päästä eteenpäin jonossa.
synonyms: etuoikeus, ylivaltuus, erityisoikeus

käännökset

🇸🇦 Arabia → أولوية yleiskielinen, virallinen
🇧🇬 Bulgaria → предимство yleinen, arkikielinen
🇺🇸 Englanti → priority virallinen, yleiskielinen
🇳🇱 Hollanti → voorrecht contextFormal
🇮🇹 Italia → priorità yleiskielinen, virallinen
🇯🇵 Japani → 優先権 contextLegal
🇬🇷 Kreikka → προνόμιο virallinen, oikeudellinen
🇳🇴 Norja → fortrinn virallinen, yleiskieli
🇵🇹 Portugali → prioridade virallinen, liikenteeseen ja yleiseen etuoikeuteen liittyvä
🇵🇱 Puola → priorytet virallinen, hallinnollinen
🇫🇷 Ranska → priorité yleiskieli, muodollinen, liikenteessä ja päätöksenteossa
🇷🇴 Romania → prioritate virallinen, yleiskieli
🇸🇪 Ruotsi → förmån virallinen, yleiskieli
🇩🇪 Saksa → Vorrang liikenne, oikeudellinen konteksti
🇹🇷 Turkki → öncelik yleiskielinen, virallinen
🇭🇺 Unkari → előjog virallinen, oikeudellinen
🇪🇪 Viro → eelisõigus virallinen, juridinen ja hallinnollinen käyttö